Singapore osa 1

Kuten toivoin nukuin koko lennon Singaporeen, heräten vain välillä päästämään vieruskavereita vessaan (käytäväpaikan huono puoli). Maahan saapuminen oli todella vaivatonta, eikä kestänyt kauaa, että pääsin hostellille. Ikävä kyllä huoneen saisin vasta kolmelta, eli toiveet lisäunista sängyssä sain unohtaa. Majoitun Singaporen intialaisessa kaupungin osassa, jossa kadut ovat hyvin ruuhkaisia. Ihmispaljous tuntui raskaalta heikkojen yöunien takia, mutta myöhemmin siihen jo tottui, eikä majapaikan ympäristö tunnu enää kaaottiselta (ainakaan koko aikaa).

Unien sijaan päädyin huolehtimaan toisesta perustarpeesta, eli nälästä. Kävelin läheiseen intialaiseen kasvisravintolaan ja sain eteeni hämmentävän listan ruokien nimityksiä, joista yksikään ei ollut tuttu. Onneksi samaan pöytään ohjattiin mukava nainen, joka auttoi tilaamisessa. Juttelimme ruuan yhteydessä hänen perheestään ja urastaan, sekä molempien matkustamisesta. Hän myös äidillisesti vahti, että söin kaikki papuni, vaikka univelka vaikutti pahasti ruokahaluuni.

Huonetta odottaessani kävin myös kiertelemässä kaupunkia suuntaamatta erityisesti minnekään. On hämmentävää, miten vihreän puuston keskellä on valtavia, moderneja pilvenpiirtäjiä ja seuraavassa korttelissa alkaa yllätäen värikäs Arab-katu. Kaupungista löytyy pilvenpiirtäjien lisäksi ainakin intialainen, arabialainen ja kiinalainen kaupungin osa.

Tietty kävin kierroksellani myös Merlionin patsaalla. Ja tietty halusin perinteisen turistikuvan Merlionin kanssa:

Illaksi sovin treffit aulassa tapaamani saksalaisen tytön kanssa. Kävimme Sentosa saaren rannalla katsomassa valoshowta, joka ei ollut ihmeellinen, ja syömässä ruokamarkkinoilla kanavartaita ja "perunapalloja", jotka paljastuivat makeiksi vaniljaisiksi jälkiruokapalloiksi. Lisää outoja ruokakokemuksia!

Seuraavana aamuna nukuin piiiitkään. Sitten lähdin Botanic gardeniin, eli Singaporen puutarhaan. Lämpöasteita on 35 celsiusta, ei mikään ihmiselle sopiva lämpötila mielestäni. Hitaasti kävelin pitkin puistoa seuranani liskot, oravat ja linnut. Niin ja tietty muutama sata muuta ihmistä. Onneksi väki väheni siirtyessäni syvemmälle puistoon! Pitkään vain istuin puiston rauhallisemmassa kolkassa syöden eväitä kukon huutaessa vieressäni.

Takaisin hostellilla kuuntelin ihmeissäni kahden miehen keskustelua, sillä toinen heistä kertoi Suomesta. Kävi ilmi etten ole ainoa suomalainen tässä hostellissa! Kävimme porukalla syömässä ja kävelyllä pitkin kaupunkia. Tällä kertaa halusin jotain yksinkertaista, eli tilasin riisiä kasviksilla. Luoja se oli tulista! Päädyimme lopulta vaihtamaan annoksia, jotta minäkin sain jotain kurkustani alas.

Nyt kuuntelen yläpunkan kuorsausta ja haaveilen omasta huoneesta... hyvää yötä minulle siis vaan!

<3: Henna