Manuel Antonio ja Uvita, Costa Rica
Cararassa vietimme vain yhden aamupäivän metsäpoluilla ennen ajoa Manuel Antonioon. Minä toivoin näkeväni puna-aroja, sillä kyseinen laji tulee ainakin itsellä ensimmäisenä mieleen kun puhutaan papukaijoista. Ensin kuulimme papukaijojen rääkäisyt, ja sitten paikansimme ne lähipuuhun. Siinä valtavat, punaiset arat istuivat todella lähellä meitä, kuhertelivat ja lopulta intoutuivat lemmenleikkeihin. Manuel Antoniossa majoituimme Plinio hostellissa kahdeksan hengen dormissa. Hostelli on siisti, sängyt ihan mukavat, löytyy keittiö ja suihkusta tulee kuumaa vettä (paitsi Jeminalle, joka käänteli väärää säädintä). Uima-allas oli iloinen yllätys, ja kuuma päivä päättyi iltauintiin. Tällä kertaa altaalla ei ollut uimaleluja, mutta keksittiin Juhon kanssa aika hauska crocs-kengän kopittelu peli. Aamulla yritimme mennä Manuel Antonion puistoon. Olimme lukeneet ja kuulleet, että se on kaikista Costa Rican luonnonsuojelualueista turistisoiduin ja siellä käy eniten ihmisiä. Emme kuitenkaan osa...