Uusi-Seelanti: Hot water beach, Waitomo
Pitkästä aikaa terveisiä, tällä kertaa ihanasta Uudesta-Seelannista! Kia ora!
Saavuin Aucklandiin muutama päivä sitten. Pitkien (hiton pitkien) lentojen jälkeen väsymys painoi, mut silti saapuminen tänne oli helpoin ja mukavin maahan saapumiseni ikinä! Sain jopa pitää Suomesta tuodut karkit ja puurohiutaleet tullissa, vaikka varoittelivat koneessa ettei ruokaa saa tuoda. Enkä salakuljettanut, vaan kiltisti kerroin mitä rinkka sisältää. Jos tänne matkustaa kannattaa tarkkaan miettiä, mitä on mukana ja kertoa kaikki rehellisesti, sillä sakot on tuntuvat! Mm. hunaja, siemenet ja hedelmät on ehdottoman kiellettyjä. Tarkoituksena ei ole tietenkään olla ikävä, vaan suojella Uuden-Seelannin herkkää ja omanlaistaan luontoa.
Lentokentältä pääsi myös super helposti (joskin vähän kalliisti, ~10 €) keskustaan Skybuss autolla. Kun vieläpä hostelli oli korttelin päässä pysäkistä (joita oli useita ja jotka löytyy helposti netistä), oli kaikki täydellistä. Omaan huoneeseen ja sängylle syömään karkkia!
Heti seuraavana aamuna oli aika jättää Auckland taakse ja aloittaa Kiwibus seikkailu pitkin Uutta-Seelantia! Jo ekalta pysäkiltä bussia ootellessa löytyi seuraksi ihana Steph, super positiivinen englantilainen, ja seuraavalla markettitauolla tutustuimme Gioiaan, joka on seuraava ihana sveitsiläinen tuttu! Varsinkin näiden tyttöjen seurasta onkin tullu nautittua koko alkureissu, mutta löytyi bussilastillisesta nuoria lopulta muitakin kivoja tyyppejä, joiden kanssa hengailla.
Päivät on koostunut upeista maisemista bussin huristellessa menemään, lyhyistä kävelyistä (en malta oottaa kunnon vaelluksia) ja erilaisista aktiviteeteista. Ensimmäisen illan aktiviteetti oli Hot water beach, eli vapaasti kääntäen Kuuma vesi ranta. Siellä ideana on kaivaa kuoppa hiekkaan, jolloin maasta nousee esille kuumaa, jopa 65 asteista vettä. Kun kuoppaan sekoittuu kylmää merivettä, syntyy luonnon oma "hot tub". Homma ei kuitenkaan ollut niin simppeli; turisteja oli todella paljon pienellä alueella (vieri vieressä) ja sopivan kohdan löytäminen kuumaa vettä varten oli tosi vaikeaa! Kuvassa ei itseasiassa olla vielä edes löydetty oikeasti kuumaa vettä, vaan tyydyttiin haaleaan kun oli kaivettu jo niin paljon! Olisi ehkä tarvittu paremmat ohjeet kuin "kaiva kuoppa hiekkaan". Lopulta vallattiin lähtevän pariskunnan kuoppa ja saatiin oikeasti kunnon kuumavesiallas, jossa makoilla. Kunnes saapui vuorovesi ajamaan meidät kylmällä kyydillä pois rannalta.
Seuraavana iltana saavuttiin Waitomoon, jossa virallisesti ei oo mitään muuta tekemistä kun mennä kiiltomatoluoliin. Eli sinne siis! Märkäpuku päälle (on hiton epämukava päällä), uimarengas kainaloon ja kohti luolia!
Luolat oli muuten oikeita kivikkoisia tippukiviluolia, joissa virtasi vesi. Jo luolan sisäänkäynti vakuutti että nyt oikeasti mennään luolaan, kun se oli vain suht pieni kolo keskellä ei mitään, josta pujahdettiin maan alle. Luolissa oli välillä hyvin tilaa, mutta myös löytyi ahtaita käytäviä ja matalia kattoja. Välillä vettä oli paljon luolaston altaissa, välillä se mudosti erilaisia isoja ja pieniä puroja ja virtauksia. En oo koskaan ennen ollut sellaisessa luolastossa. Jaettiin luolat tietysti kiiltomatojen, mutta myös hämähäkkien ja ankeriaiden kanssa (kuvatodiste). Löytyi siis vähän pelottavia juttuja, mutta reissu oli mahtava! Suosittelen ehdottomasti! Selviydyttiin luolastossa eteenpäin välillä vedessä ja välillä kivikossa jopa 65 m syvyydessä maan alla, hypittiin pienistä vesiputouksista syvempiin altaisiin ja kohokohtana kelluttiin pimeydessä virran mukana tuhansien kiiltomatojen loistaessa niinku pienet ledit luolan katossa. Niin kaunista!
Waitomosta on jo jatkettu matkaa (tahti on ollut kova, mutta onneks kohta rauhoittuu), mutta tänään en enää jaksa kirjoittaa Rotoruan mädän kananmunan tuoksuisesta maailmasta. Ens kerralla sitten!
<3: Henna
Saavuin Aucklandiin muutama päivä sitten. Pitkien (hiton pitkien) lentojen jälkeen väsymys painoi, mut silti saapuminen tänne oli helpoin ja mukavin maahan saapumiseni ikinä! Sain jopa pitää Suomesta tuodut karkit ja puurohiutaleet tullissa, vaikka varoittelivat koneessa ettei ruokaa saa tuoda. Enkä salakuljettanut, vaan kiltisti kerroin mitä rinkka sisältää. Jos tänne matkustaa kannattaa tarkkaan miettiä, mitä on mukana ja kertoa kaikki rehellisesti, sillä sakot on tuntuvat! Mm. hunaja, siemenet ja hedelmät on ehdottoman kiellettyjä. Tarkoituksena ei ole tietenkään olla ikävä, vaan suojella Uuden-Seelannin herkkää ja omanlaistaan luontoa.
Lentokentältä pääsi myös super helposti (joskin vähän kalliisti, ~10 €) keskustaan Skybuss autolla. Kun vieläpä hostelli oli korttelin päässä pysäkistä (joita oli useita ja jotka löytyy helposti netistä), oli kaikki täydellistä. Omaan huoneeseen ja sängylle syömään karkkia!
Heti seuraavana aamuna oli aika jättää Auckland taakse ja aloittaa Kiwibus seikkailu pitkin Uutta-Seelantia! Jo ekalta pysäkiltä bussia ootellessa löytyi seuraksi ihana Steph, super positiivinen englantilainen, ja seuraavalla markettitauolla tutustuimme Gioiaan, joka on seuraava ihana sveitsiläinen tuttu! Varsinkin näiden tyttöjen seurasta onkin tullu nautittua koko alkureissu, mutta löytyi bussilastillisesta nuoria lopulta muitakin kivoja tyyppejä, joiden kanssa hengailla.
Päivät on koostunut upeista maisemista bussin huristellessa menemään, lyhyistä kävelyistä (en malta oottaa kunnon vaelluksia) ja erilaisista aktiviteeteista. Ensimmäisen illan aktiviteetti oli Hot water beach, eli vapaasti kääntäen Kuuma vesi ranta. Siellä ideana on kaivaa kuoppa hiekkaan, jolloin maasta nousee esille kuumaa, jopa 65 asteista vettä. Kun kuoppaan sekoittuu kylmää merivettä, syntyy luonnon oma "hot tub". Homma ei kuitenkaan ollut niin simppeli; turisteja oli todella paljon pienellä alueella (vieri vieressä) ja sopivan kohdan löytäminen kuumaa vettä varten oli tosi vaikeaa! Kuvassa ei itseasiassa olla vielä edes löydetty oikeasti kuumaa vettä, vaan tyydyttiin haaleaan kun oli kaivettu jo niin paljon! Olisi ehkä tarvittu paremmat ohjeet kuin "kaiva kuoppa hiekkaan". Lopulta vallattiin lähtevän pariskunnan kuoppa ja saatiin oikeasti kunnon kuumavesiallas, jossa makoilla. Kunnes saapui vuorovesi ajamaan meidät kylmällä kyydillä pois rannalta.
Seuraavana iltana saavuttiin Waitomoon, jossa virallisesti ei oo mitään muuta tekemistä kun mennä kiiltomatoluoliin. Eli sinne siis! Märkäpuku päälle (on hiton epämukava päällä), uimarengas kainaloon ja kohti luolia!
Luolat oli muuten oikeita kivikkoisia tippukiviluolia, joissa virtasi vesi. Jo luolan sisäänkäynti vakuutti että nyt oikeasti mennään luolaan, kun se oli vain suht pieni kolo keskellä ei mitään, josta pujahdettiin maan alle. Luolissa oli välillä hyvin tilaa, mutta myös löytyi ahtaita käytäviä ja matalia kattoja. Välillä vettä oli paljon luolaston altaissa, välillä se mudosti erilaisia isoja ja pieniä puroja ja virtauksia. En oo koskaan ennen ollut sellaisessa luolastossa. Jaettiin luolat tietysti kiiltomatojen, mutta myös hämähäkkien ja ankeriaiden kanssa (kuvatodiste). Löytyi siis vähän pelottavia juttuja, mutta reissu oli mahtava! Suosittelen ehdottomasti! Selviydyttiin luolastossa eteenpäin välillä vedessä ja välillä kivikossa jopa 65 m syvyydessä maan alla, hypittiin pienistä vesiputouksista syvempiin altaisiin ja kohokohtana kelluttiin pimeydessä virran mukana tuhansien kiiltomatojen loistaessa niinku pienet ledit luolan katossa. Niin kaunista!
<3: Henna
Kommentit
Lähetä kommentti